Isyyden selvittäminen

Isyyslaissa säädetään, että isyys joko todetaan isyysolettaman perusteella tai vahvistetaan erikseen. Isyyden toteaminen tapahtuu avioliiton perusteella; jos lapsen äiti on ollut avioliitossa lapsen syntyessä, aviomies oletetaan aina lapsen isäksi. Tällöin vanhemmat ovat yhdessä myös lapsen huoltajia. Sen sijaan lapsen syntyessä avioliiton ulkopuolella, on lapsen isyys aina erikseen vahvistettava joko tunnustamalla tai tuomioistuimen päätöksellä.

Isyys tulee vahvistaa, vaikka vanhemmat olisivat lapsen syntyessä avoliitossa. Jos vanhemmat solmivat avioliiton lapsen syntymän jälkeen, on isyys myös tuolloin vahvistettava erikseen.

Isyyden vahvistaminen luo oikeudellisesti pätevän sukulaisuussuhteen isän ja lapsen välille. Lapselle syntyy oikeus elatukseen 18 ikävuoteen asti ja sen jälkeen harkinnanvaraiseen koulutusavustukseen, jos se katsotaan kohtuulliseksi. Lisäksi lapselle syntyy perintöoikeus isän ja isänpuoleisten sukulaisten jälkeen. Lapselle syntyy oikeus isän sukunimeen sekä oikeus tavata ja tuntea isänsä. Jos lapsen isä kuolee lapsen ollessa alaikäinen, on lapsella oikeus saada lapselle kuuluvaa perhe-eläkettä isänsä jälkeen sekä oikeus saada isänsä kuoleman jälkeen vakuutuksen perusteella mahdollisesti maksettavaa eläkettä.

Isyyden vahvistaminen luo myös isälle mahdollisuuden lapsen yhteis- tai yksinhuoltajuuteen.

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja on lapsen äiti, mutta isyyden vahvistamisen jälkeen myös isästä voi tulla huoltaja joko vanhempien sopimuksella tai oikeuden päätöksellä. Mikäli vanhemmat tekevät isyyden tunnustamisen ennakollisesti äitiysneuvolassa, tulee isästä huoltaja ilman erillistä sopimusta/päätöstä asiasta.

Vanhemmat voivat sopia lastenvalvojan luona lapsen huollosta, elatuksesta tai tapaamisoikeudesta. Löydät niistä enemmän tietoa muilta perheoikeudellisten asioiden sivuilta.

Isyyslaki 13.1.2015/11

Digi- ja väestötietovirasto ilmoittaa avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta lapsen kotikunnan lastenvalvojalle. Jos lapsen isyyttä ei ole tunnustettu raskausaikana, lähettää lastenvalvoja lapsen äidille yhteydenotto- ja ajanvarauspyynnön isyyden selvittämiseksi. Isyyden selvittäminen edellyttää kummankin vanhemman henkilökohtaista asiointia lastenvalvojalla. Pääsääntöisesti vanhemmat varaavat yhteisen ajan lastenvalvojalle, mutta isyyden selvittämisen voi panna vireille myös lapsen äiti tai mahdollinen isä yksin. Myös 15 vuotta täyttänyt lapsi voi pyytää isyyden selvittämistä. Asianosaisilla tulee olla mukana voimassa olevat henkilöllisyystodistukset. Hyväksyttäviä asiakirjoja ovat passi (mikä tahansa valtio), Suomen viranomaisen myöntämä muukalaispassi tai pakolaisen matkustusasiakirja, henkilökortti (Suomen, Euroopan talousalueen, San Marinon tai Sveitsin viranomaisen myöntämä) sekä Suomen viranomaisen 1.10.1990 jälkeen myöntämä ajokortti.

Hedelmöityshoito

Jos pariskunta on saanut hedelmöityshoitoa yhdessä, hoitoon suostumuksensa antanut mies on lapsen isä. Mikäli vanhemmat eivät ole avioliitossa, isyys täytyy tunnustaa erikseen joko ennakkoon neuvolassa tai lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojalla. Isyysasian yhteydessä on esitettävä hedelmöityshoitoa koskeva hoitosuostumus, josta kopio liitetään asiakirjoihin.

Oikeusgeneettinen tutkimus

Jos vanhemmat ovat epävarmoja isyydestä, he voivat sopia siitä, että isyys selvitetään oikeusgeneettisin isyystutkimuksin. Tätä varten osapuolten tulee asioida lastenvalvojalla lapsen syntymän jälkeen, eikä tunnustamista tule suorittaa neuvolassa. Oikeusgeneettistä isyystutkimusta varten tarvittava näyte otetaan suun limakalvolta lastenvalvojan luona. Näytteen ottaa tutkittava itse lastenvalvojan valvonnassa ja lapsen näytteen ottaa lapsen äiti. Lastenvalvoja lähettää näytteet Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) tutkittaviksi. Lastenvalvojan lähetteellä tutkimukset ovat maksuttomat. THL lähettää tuloksen lastenvalvojalle, joka antaa sen tiedoksi asianosaisille sekä varaa ajan isyyden tunnustamiseen tai isyyden selvittämisen jatkamiseksi.

Lapsen syntymän jälkeen selvitetyn isyyden käsittely ja vahvistaminen

Lastenvalvoja lähettää valmiit isyyden tunnustamista ja selvittämistä koskevat asiakirjat Digi- ja väestötietovirastoon isyydenselvityksen jälkeen. Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa isyyden ja lähettää päätöksen suoraan vanhemmille. Digi- ja väestötietoviraston käsittelyaika on noin 2-4 viikkoa.

Isyyden vahvistaminen tuomioistuimessa

Jos lapsen isyyttä ei saada selvitetyksi ja vahvistetuksi vapaaehtoisesti, lastenvalvoja voi nostaa kanteen lapsen isyyden vahvistamiseksi tuomioistuimessa. Myös mies voi nostaa kanteen isyyden vahvistamiseksi, jos lapsen äiti ei vapaaehtoisesti suostu selvittämään asiaa lastenvalvojalla.

Isyyden vahvistamisen merkitys ja oikeusvaikutukset

Isyyden vahvistaminen luo oikeudellisesti pätevän sukulaisuussuhteen isän ja lapsen välille. Lisäksi lapselle syntyy perintöoikeus isän ja isänpuoleisten sukulaisten jälkeen. Lapselle syntyy oikeus isän sukunimeen sekä tapaamisoikeus. Lapselle syntyy oikeus elatukseen täysi-ikäisyyteen asti ja sen jälkeen koulutusavustukseen siihen saakka, kun lapsi on saanut ensimmäisen toisen asteen opiskelunsa päätökseen. Mikäli lapsen isä kuolee lapsen ollessa alaikäinen, lapsella on oikeus saada hänelle kuuluva perhe-eläke ja vakuutuksen perusteella mahdollisesti maksettava eläke.