Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Vanhemmat voivat tehdä sopimuksen koskien lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta.

Valmistautuminen lastenvalvojan sopimusneuvotteluun

Lapsen huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvissä asioissa sopijapuolia ovat vanhemmat. Lastenvalvoja ei päätä sopimusten sisällöstä vaan sopimusneuvottelut käydään vanhempien kesken. Vanhempien on hyvä keskustella jo etukäteen keskenään niistä lapsen asioista, joista he haluavat neuvotella ja sopia lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja laatii ja vahvistaa vanhempien väliset sopimukset, jotka täyttävät lain ehdot. Kun vanhempi on varannut ajan lastenvalvojalle, hän huolehtii ajan ilmoittamisesta toiselle vanhemmalle ja varmistaa toisen vanhemman läsnäolon tapaamiselle.

Vanhempien on hyvä pohtia ennen lastenvalvojan tapaamista:

  • lapsen huolto
    • yhteishuolto/yksinhuolto
    • huoltajien välinen tehtävien jako
    • yksinhuolto tiedonsaantioikeuksin
  • lapsen asuminen
    • asuminen toisen vanhemman luona
    • vuoroasuminen
  • lapsen tapaamisoikeus
    • viikonlopputapaamiset
    • arkitapaamiset
    • juhlapyhät, äitienpäivä ja isänpäivä
    • koulun loma-ajat (talvi-, syys- ja joululoma)
    • kesäajan luonapidot
    • tapaamisvaihdot (vaihtopaikka, kellonajat)
    • mahdollinen muu yhteydenpito
    • tarvittaessa tuetut tai valvotut tapaamiset tai valvotut vaihdot
  • tapaamissopimuksen voi laatia määräajaksi tai lapsen täysi-ikäisyyteen saakka
  • huollon ja asumisen osalta sopimuksen voi laatia vain toistaiseksi voimassa olevaksi

 

Linkki THL:n vanhemmuussuunnitelmaan

Lapsen huolto

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden, toivomusten ja ikätason mukaisesti. Lapsen huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen molempien vanhempiensa välillä.

Lapsen syntyessä äidin avioliiton aikana, lapsen isyys ja huoltajuus määrittyvät äidin avioliiton perusteella aviopuolisolle.

Kun vanhemmat eivät ole naimisissa keskenään lapsen syntyessä, äiti on yksin lapsen huoltaja. Tunnustamalla lapsen isyyden tai äitiyden ennen lapsen syntymää, tuo huoltajuuden tunnustajalle vanhemmuuden vahvistamisen myötä.

Lapsen syntymän jälkeen yhteishuoltosopimus tehdään lastenvalvojan luona.

 

Yhteishuolto

Vanhemmat päättävät yhdessä lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista, sekä muista henkilökohtaisista asioista (mm. passihakemuksesta). Lapsen kanssa asuva vanhempi voi kuitenkin päättää lapsen arkisista asioista, päivittäisestä hoidosta ja huolenpidosta. Yhteishuoltajina toimivat vanhemmat ovat myös lapsen edunvalvojia eli hoitavat lapsen taloudelliset asiat yhdessä. Yhteishuoltajat tekevät lasta koskevat päätökset yhdessä. Päätöstä tehdessään huoltajien on otettava huomioon lapsen mielipide ja toivomukset ja huoltajan on kerrottava lapselle lasta koskevista päätöksistä ja muista lapsen elämään vaikuttavista asioista.

 

Huoltajien välisten tehtävien jakaminen

Yhteishuoltajat voivat tarvittaessa sopia keskinäisestä tehtäviensä jakamisesta, jos lapsen etu sitä edellyttää. Tehtävienjakosopimus tai tehtävienjakomääräys voi koskea päätöksentekoa esimerkiksi terveyden-  tai sairaanhoidosta, päivähoidosta tai koulusta. Tehtävät voidaan jakaa esimerkiksi niin, että toinen huoltaja päättää yksin terveyden- ja sairaanhoidosta ja muista asioista huoltajat päättävät yhdessä. Tehtävienjakosopimus ei voi koskea lapsen taloudellisten asioiden hoitoa. Taloudellisten asioiden hoito liittyy lapsen edunvalvontaan.

Lapsen huoltajuudella ei ole merkitystä lapsen ja vanhemman välisiin tapaamisiin. Laki turvaa lapsen oikeuden tavata molempia vanhempiaan, jos nämä eivät asu yhdessä. Lapselle on tärkeää, että hänellä on pysyvät suhteet molempiin vanhempiin.

 

Yksinhuolto

Yksinhuolto tarkoittaa, että lapsella on vain yksi huoltaja. Yksinhuoltaja voi tehdä lasta koskevat päätökset yksin ja lähtökohtaisesti vain huoltajalla on oikeus saada lasta koskevia tietoja eri viranomaisilta.

 

Yksinhuolto ja toisen vanhemman tiedonsaantioikeus

Viranomaiset kuten päiväkoti, koulu, terveydenhoito ja sosiaalitoimi antavat lasta koskevat tiedot lähtökohtaisesti vain huoltajalle.

Vanhemmalle tai muulle henkilölle, joka ei ole huoltaja, voidaan vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistaa oikeus saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Tietojensaantioikeudella voidaan edistää huollosta erotetun vanhemman tai muun henkilön mahdollisuuksia osallistua lapsen hoitoon ja kasvatukseen.

Oikeus tietoihin voi koskea joko kaikkia asioita tai sopimuksessa määrättyjä asioita. Tietojensaantioikeus voidaan esimerkiksi rajata koskemaan vain tiettyjä tahoja, kuten päiväkotia. Toisaalta voidaan sopia myös vanhemman yleisestä tietojensaantioikeudesta, johon tehdään rajauksia. Vanhemmalla voi olla esimerkiksi yleinen tietojensaantioikeus, joka ei kuitenkaan koske terveyden- ja sairaanhoitoa.

 

Oheishuolto

Lapsen huolto voidaan uskoa myös muulle henkilölle kuin lapsen vanhemmille. Oheishuoltajalla on samat oikeudet kuin huoltajalla päättää lapsen asioista ja saada tietoa lapsen asioista eri viranomaisilta. Lisäksi lapsi voi asua virallisesti oheishuoltajan luona.

Oheishuoltoa koskevan järjestelyn on oltava lapsen edun mukainen. Oheishuollosta voidaan sopia esimerkiksi tilanteessa, jossa oheishuoltajan avulla voidaan tukea lapsen kasvuolosuhteita niin, että vältytään huostaanotolta.

Riidattomissa tilanteissa huoltaja/huoltajat voivat tehdä sopimuksen huollon uskomisesta muulle henkilölle lastenvalvojan luona, mutta myös tuomioistuin voi päättää lapsen yhteishuollosta ja lapsen asumisesta oheishuoltajan luona.

Oheishuoltajuus ei vapauta vanhempia heidän elatusvastuustaan eikä oheishuoltajalla ole elatusvelvollisuutta lasta kohtaan.

Lapsen asuminen

Silloin kun vanhemmat ovat yhdessä lapsen huoltajia mutta eivät asu yhdessä, heidän on ratkaistava lapsen virallinen asuinosoite, jonka huoltajat ilmoittavat Digi- ja väestötietovirastoon. Lähtökohtana on lapsen etu. Harkittaessa lapsen asuinpaikkaa on tärkeää ottaa huomioon, kumman vanhemman luona asuessaan lapsen arkeen kuuluvat asiat järjestyvät käytännössä parhaiten. Lapsi voi asua toisen vanhempansa luona tai vuorotellen kummankin vanhempansa luona (vuoroasuminen).

Vuoroasuminen

Vanhemmat voivat sopia tai tuomioistuin määrätä, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona (vuoroasuminen). Vanhemmat voivat myös sopia lapsen asumisesta oheishuoltajan luona.

Sopimuksessa tai tuomioistuimen määräyksessä vuoroasumisesta täytyy olla

  • vuoroasumisen tarkemmat ehdot ja
  • tieto siitä, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi.

Tarvittaessa voidaan sopia tai tuomioistuin voi määrätä, miten vastuu vuoroasumisen toteuttamisesta aiheutuvista kuljetuksista tai matkakuluista jakautuu osapuolten kesken.

Vanhemmat voivat määritellä vaihtopäivät ja miten lapsen asuminen järjestetään esimerkiksi lomien aikana ja juhlapyhinä. Vaihto voi tapahtua esimerkiksi muutaman päivän välein tai vuoroviikoin.

Sopimukseen, jossa on määritelty luonapidot, vaihtopäivät ja kellonajat voidaan hakea täytäntöönpanoa tuomioistuimesta, jos toinen vanhemmista ei noudata sopimusta.

Virallinen asuinpaikka

Vuoroasumisesta huolimatta lapsella voi olla vain yksi virallinen asuinpaikka. Sopimukseen kirjataan, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi.

Virallinen asuinpaikka vaikuttaa moniin lapsen ja perheen arjen kannalta tärkeisiin etuisuuksiin ja palveluihin kuten asumistukeen, koulukuljetuksiin ja terveydenhuoltopalveluihin, joita tarjotaan sen mukaan, kumman vanhemman luona lapsen väestötietojärjestelmän mukainen asuinpaikka on.

Velvollisuus ilmoittaa aiotusta muutosta (laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 5 a §)

Vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa, jos muutolla olisi vaikutusta huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ja jos mahdollista, vähintään kolme kuukautta ennen aiottua muuttoa. Jos lapsen huolto on uskottu oheishuoltajalle, hänen on samoin edellytyksin tehtävä ilmoitus aiotusta muutosta vanhemmille ja vanhempien on tehtävä ilmoitus aiotusta muutosta oheishuoltajalle.

Ilmoituksen saa jättää tekemättä vain, jos lapsen tai asuinpaikkaansa muuttavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuu välitön vakava uhka ja muutto on välttämätön sen torjumiseksi.

Lapsen tapaamisoikeus

Vanhemmat voivat sopia tapaamisesta keskenään suullisesti tai tehdä kirjallisen sopimuksen, jonka lastenvalvoja vahvistaa. On hyvä sopia tapaamisoikeuden ajankohdasta, laajuudesta sekä käytännön järjestelyistä täsmällisesti myöhempien erimielisyyksien ehkäisemiseksi. Vanhemmat voivat poiketa kirjallisesta sopimuksesta, mikäli he sopivat asiasta yhdessä. Ainoastaan lastenvalvojan vahvistama kirjallinen tapaamissopimus tai käräjäoikeuden antama päätös tapaamisoikeudesta on tarvittaessa täytäntöön pantavissa hakemuksella oikeudesta.

Ennen lastenvalvojalle tuloa vanhempien on hyvä neuvotella etukäteen tapaamissopimuksen sisällöstä. Tapaamisella vanhempien tulisi mahdollisuuksien mukaan asioida yhdessä. Mikäli vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, eikä heillä ole mahdollista tämän vuoksi asioida yhdessä, kumpikin vanhempi asioi oman kotikuntansa lastenvalvojan luona. Lastenvalvojat lähettävät asiakirjat virka-apupyyntönä kunnasta toiseen.

Lastenvalvojan luona tehtävät sopimukset edellyttävät vanhempien yksimielisyyttä. Jos vanhemmat ovat eri mieltä lapsen huollon, asumisen ja tapaamisoikeuden järjestämisestä, on asiaan mahdollisuus hakea päätös oikeudelta. Vanhempi voi olla yhteydessä suoraan käräjäoikeuteen tai oikeusaputoimistoon.

 

Tapaamissopimuksen täytäntöönpano

Molempien vanhempien on lähtökohtaisesti noudatettava lastenvalvojan vahvistamaa tapaamissopimusta tai oikeuden päätöstä tapaamisoikeudesta.

Täytäntöönpanoa voi hakea

  • tapaajavanhempi, mikäli lähivanhempi estää tapaamiset
  • lapsen lähihuoltaja, joka vaatii lapsen palauttamista luokseen

Sen sijaan lähihuoltaja ei voi vahvistetusta tapaamisoikeudesta huolimatta vaatia toisen vanhemman velvoittamista tapaamaan lastaan.

Tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa haetaan käräjäoikeudesta toimittamalla tätä koskeva kirjallinen hakemus käräjäoikeuden kansliaan, jossa pääsääntöisesti asia viedään ensin täytäntöönpanosovitteluun. Sovittelun avulla pyritään saamaan asianosaiset noudattamaan vapaaehtoisesti päätöstä tai sopimusta. Jos asia ei ratkea täytäntöönpanosovittelussa, täytäntöönpano toteutetaan antamalla täytäntöönpanomääräys, jolla hakijan vastapuoli velvoitetaan luovuttamaan lapsi hakijalle (huollon täytäntöönpano) tai sallimaan lapsen ja tapaavan vanhemman väliset tapaamiset (tapaamisoikeuden täytäntöönpano). Lisäksi täytäntöönpano-oikeudenkäynnissä vahvistetun tapaamisoikeuden ehtoja voidaan muuttaa tai täsmentää joko väliaikaisesti tai vähäisissä määrin myös pysyvästi.

Käytettävissä olevia pakkokeinoja ovat uhkasakko ja nouto. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos 12-vuotias tai sitä nuorempi, mutta riittävän kehittynyt lapsi sitä vastustaa.

 

Tuetut ja valvotut tapaamiset sekä valvotut vaihdot

Tuetut tapaamiset

Tuettuja tapaamisia voidaan käyttää silloin, kun tapaamisiin ei liity varsinaista huolta tai uhkaa lapsen kannalta, vaan lapsi ei ehkä ole tavannut vanhempaansa lainkaan aikaisemmin tai yhteydenpito on ollut erittäin vähäistä. Tilanteen taustalla voi olla vanhempien välisiä ristiriitoja tai lähivanhemman negatiivinen myötävaikuttaminen lapseen. Tuetuissa tapaamisissa valvoja on käytettävissä tapaamisen ajan ja tukee lasta ja vanhempaa tarpeen mukaan.

Valvotut tapaamiset

Lapsen ja vanhemman välisiä valvottuja tapaamisia tulee harkita silloin, jos lapsen ja vanhemman väliseen tapaamiseen liittyy lapseen kohdistuvaa uhkaa ja erityistä huolta. Tilanne voi olla huolestuttava, jos tapaava vanhempi ei kykene hoitamaan lasta tai kohtelee lasta hänen etunsa vastaisella tavalla. Perusteena voi myös olla lapsen psyykkisen turvallisuuden vaarantuminen. Lapsi voi olla esimerkiksi pelokas ja traumatisoitunut, koska on joutunut näkemään vanhempien välistä väkivaltaa. Tapaavalla vanhemmalla voi olla päihteiden, huumeiden, lääkkeiden käyttöä, mielenterveysongelmia, väkivaltaista käyttäytymistä tai lapsi on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi.

Valvottuja tapaamisia voidaan käyttää myös sellaisessa tilanteessa, jossa on pelättävissä, että lapsi viedään luvatta pois maasta. On myös sellaisia tilanteita, jolloin tapaamisiin ei liity varsinaista huolta tai uhkaa lapsen kannalta, vaan lapsi ei ehkä ole tavannut vanhempaansa lainkaan aikaisemmin tai yhteydenpito on ollut erittäin vähäistä. Tilanteen taustalla voi olla vanhempien välisiä ristiriitoja tai lähivanhemman negatiivinen myötävaikuttaminen lapseen.

Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonnan tarkoitus on, että tapaamisoikeus toteutuu lapsen edun mukaisesti.

Valvottu tapaaminen on viimesijaisin keino ja sillä siinä valvonta on intensiivistä valvojan ollessa koko tapaamisen ajan näkö- ja kuuloyhteydessä lapseen ja vanhempaan.

Valvotut vaihdot

Valvotuissa vaihdoissa valvoja huolehtii, että lapsi siirtyy sopimuksen tai päätöksen mukaisesti turvallisesti vanhemmalta toiselle. Vaihto voidaan järjestää myös niin, että vanhemmat eivät kohtaa lainkaan. Työntekijä rauhoittaa vaihtotilanteen niin, että lapsi ei joudu vanhempien ristiriitojen keskelle.

Tuetut tai valvotut tapaamiset tai valvotut vaihdot ovat sosiaalihuoltolain mukaisia kunnan tuottamia palveluja, joista tehdään päätös vahvistetun tapaamissopimuksen tai oikeuden päätöksen pohjalta. Järjestämisvastuu on lapsen kotikunnalla. Tapaamiset ovat asiakkaille maksuttomia.