Ohjeet koronaa sairastavalle ja altistuneelle


Testiaikaa varatessasi, ilmoita koronabottiin puhelinnumerosi oikein ja oireidesi alkamisen ajankohta (päivämäärä). Tartuntatautilain mukaisista eristyspäätöksistä luovutaan 21.1.2022 alkaen. Eristyspäätös laaditaan vain tilanteissa, joissa epidemian leviämistä ei voida estää ilman pakkotoimia. Muissa tilanteissa koronavirustartunnan saaneita ei enää aseteta tartuntatautilain mukaiseen eristykseen.  

Mikäli kotitesti on positiivinen, pysy kotona ja vältä kodin ulkopuolisia kontakteja 5 vuorokauden ajan oireidesi alusta alkaen. 

Pääsääntöisesti koronaviruksen oireita voidaan seurata ja oireita lievittää kotikeinoin.

Tutustu THL:n laatimiin kotihoito-ohjeisiin: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/oireet-ja-hoito-koronavirus/koronaviruksen-hoito-ja-ohjeet-sairastuneelle

Tartunnanjäljitystä tehdään vain vakavan koronavirustaudin riskiryhmien asumisyksiköissä, hoivalaitoksissa ja terveydenhuollon yksiköissä. 

Eristäydy muista ihmisistä

Kun sairastut koronaan, pysy kotona äläkä kutsu vieraita luoksesi. Älä mene julkisille paikoille tai mihinkään, missä joudut ihmiskontaktiin. Saat olla tekemisissä vain samassa taloudessa asuvien henkilöiden kanssa.

Pyydä, että ruoka- tai apteekkiostokset hoitaa toinen henkilö, joka ei ole sairastunut tai karanteenissa. Voit myös tilata monista kaupoista tai ravintoloista ruokalähetyksen kotiisi verkossa tai puhelimitse.

Kuinka pitkään kotona tulee pysyä?

Pysy kotona kunnes oireidesi alusta on kulunut vähintään 5 vuorokautta. Tämän jälkeen voit palata normaaliin arkeen, jos mahdollinen kuume on pois ja muut oireet ovat selvästi vähenemässä. Mikäli sinulla pitkittyvä vaikeaoireinen tauti, ota yhteyttä terveysasemaan. Mikäli et ole työkykyinen 5 vrk jälkeen ja tarvitset sairaslomaa, ota yhteyttä työterveyshuoltoon tai terveysasemaan. Jälkinuha tai -yskä voi kestää parikin viikkoa eikä estä arkeen palaamista.   

Lievät oireet: nuhaa, kurkkukipua, lievää yskää, mahdollisesti lämpöä, oksentanut/ripuloinut x 1.

Kohtalaiset/voimakkaat oireet: kuumetta, yleistila heikentynyt, kovaa yskää, hengenahdistusta, rinta/vatsakipua, oksentelua/ripulia.

Tarvitaanko toista testiä?

Jos koronavirusnäytteesi on otettu terveydenhuollon toimipisteessä, uutta näytettä ei oteta. Sairastettu korona voi näkyä koronatestissä positiivisena testituloksena usean kuukauden ajan sairastamisen jälkeen, joten uutta laboratoriossa otettua testiä on syytä välttää seuraavan 6 kuukauden ajan.

Jos positiivinen tulos on saatu kotitestistä, tulos joudutaan joskus varmentamaan terveydenhuollon testillä. Kotitestin positiivista tulosta ei tarvitse varmentaa, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

  • oireesi ovat lieviä eivätkä vaadi yhteydenottoa terveydenhuoltoon
  • et tarvitse virallista eristyspäätöstä tartuntatautipäivärahan saamiseksi
  • et tarvitse koronapassia varten todistusta sairastetusta koronataudista. Koronapassissa näkyy vain terveydenhuollon testillä varmennettu koronainfektio.

Jos terveydenhuollon testi tarvitaan, voit hakeutua testiin osoitteessa https://koronabotti.hus.fi/

Kenelle kerron sairastumisestani?

Ilmoita mahdollisesta altistumisesta henkilöille, joita olet kohdannut ja epäilet altistaneesi oireiden aikana sekä kahden vuorokauden aikana ennen oireiden alkua. Ohjaa heidät tutustumaan oman kotikuntansa kotisivuille saadakseen toimintaohjeet.

Saanko eristyspäätöksen sairastumisestani? 

Tartuntatautilain mukaisista eristyspäätöksistä luovutaan 21.1.2022 alkaen. Eristyspäätös laaditaan vain tilanteissa, joissa epidemian leviämistä ei voida estää ilman pakkotoimia. Muissa tilanteissa koronavirustartunnan saaneita ei enää aseteta tartuntatautilain mukaiseen eristykseen.  

20.1.2022 ja sitä ennen eristykseen asetetut henkilöt saavat yhä postitse kotiin automaattisesti eristyspäätöksen koronabottiin ilmoittamastaan oireiden alkupäivämäärästä lähtien (5 vrk).  

Koronaviruspotilas voi saada tavallista sairauslomaa tai olla työnantajan salliessa pois oman ilmoituksen turvin. Ole tarvittaessa yhteydessä työterveyshuoltoon tai omalle terveysasemallesi.  

Viralliseen karanteeniin emme aseta ketään.

Vihdin ja Karkkilan alueen ohjeet testauksen tarpeellisuudesta löydät täältä: https://karviainen.fi/terveyspalvelut/korona/koronatestaus/

Kuinka altistuneiden tulee toimia?

Koronavirukselle altistuneiden on hyvä välttää tarpeettomia kontakteja 5 vuorokauden ajan koronaan sairastuneen henkilön oireiden alusta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi etätyön tekemistä, mikäli se on mahdollista. Jos olet täysin oireeton, voit mennä töihin maskia käyttäen, jos etätöitä ei voida järjestää.

Miten tulee toimia jos lapsi/nuori on altistunut koronavirukselle?

Karviaisen pandemiatyöryhmän linjauksen mukaisesti koronavirukselle altistunut lapsi tai nuori voi mennä kouluun tai päiväkotiin, jos hän on oireeton. Lapsen tai nuoren ei pidä tulla kouluun/päivähoitoon, jos hänellä on tuoreeseen infektioon viittaavia oireita. Oireita voi seurata kotona mikäli lapsen/nuoren vointi niin sallii. Kun vointi on muutaman päivän kuluttua parempi ja koululainen on virkeä ja jaksaa osallistua, hän voi palata kouluun. Jälkinuha tai -yskä voi kestää parikin viikkoa. Koronatestin tarpeellisuudesta katso tarkemmat ohjeistukset osoitteesta https://karviainen.fi/terveyspalvelut/korona/koronatestaus/

Miten altistuminen ja sairastuminen eroavat?

Koronavirustautiin sairastunut (eli positiivisen laboratorionäytteen antanut henkilö, jolla usein on myös koronavirustautiin sopivia oireita) voi altistaa ja tartuttaa muita. Altistuneita ovat muut henkilöt, joilla on ollut sairastuneen kanssa suojaamaton lähikontakti tämän tartuttavuusaikana.

 

Milloin tulee olla yhteydessä terveydenhuoltoon?

Koronavirustaudin aiheuttama tukosriski – tee oma riskinarvio

Koronavirusinfektioon liittyy kohonnut riski verisuonitukoksille. Seuraavien kysymysten avulla pyritään arviomaan, onko sinulla suurentunut riski saada verisuonitukos. Toisaalta suurentunut verisuonitukosriski voi lisätä vaikean taudin kehittymistä.

1. Jos käytät veren hyytymistä estäviä lääkkeitä (kauppanimet suluissa), sinulla on suojaa koronavirusinfektion tukosriskiltä, etkä tarvitse lisätoimenpiteitä.

  • Klopidogreeli (Clopidogrel KRKA, Plavix)
  • Tikagrelori (Brilique)
  • Ns. verenohennuslääkkeet (Marevan, Eliquis, Xarelto, Lixiana, Pradaxa)
  • Ihon alle pistettävä hepariinihoito (Fragmin, Innohep, Inhixa, Ghemaxan, Enoxaparin Becat)

2. Jos et käytä veren hyytymistä estäviä lääkkeitä, sinulla voi olla koronavirusinfektioon liittyvä tukosriski. Tarkista ensin oirekuvasi ja seuraavaksi riskitekijät.

2.1. Oirekuva ja vuodelepo

Lievissä infektioissa ei ole tarvetta tukoksen estolääkitykselle.

Jos sinulla on kuumetta (kehonlämpö >37,5°C), yskää tai hengenahdistusta JA olet oireiden lisäksi huonon voinnin takia pääosin vuodelevossa yli 3 vrk, siirry kohtaan 2.2. Jos edellä mainitut kriteerit eivät täyty, et tarvitse hyytymisenestolääkitystä.

2.2. Riskitekijät, onko sinulla

Vähintään yksi näistä riskitekijöistä (merkittävä tukosriski):

  •  Aikaisemmin laskimo- tai valtimoveritulppa
  •  Tukosalttiustila (kuten: APC-resistenssi, FV Leiden geenivirhe, protrombiinin geenivirhe G20210A, antitrombiinin, sekä proteiini C:n tai S:n vajaus, essentielli trombosytoosi, polysytemia vera, myelooma, PNH-tauti, fosfolipidivasta-aineoireyhtymä)
  •  Aktiivi syöpä- tai pahanlaatuinen veritauti
  •  Monivamma tai hiljattainen selkäydinvamma
  •  Suuri leikkaus <1 kuukauden kuluessa ja/tai ajankohtainen vuodelepo sen vuoksi
  •  Raskaus, keisarinleikkaus tai lapsivuodeaika (6 viikkoa synnytyksestä)

JA / TAI

Vähintään kolme näistä riskitekijöistä (lääkkeiden kauppanimet suluissa):

  • Ikä vähintään 60 vuotta
  • Painoindeksi (BMI) yli 30  (https://www.laskurini.fi/terveys/painoindeksilaskuri(opens in new window, links to another website))
  • Pyörätuolipotilas tai halvaantunut
  • Sydän- tai verisuonisairaus (verenpainetauti, joka on huonossa hoitotasapainossa)
  • Alaraajan laskimoiden vajaatoiminta
  • Diabetes (mikä tahansa diabetestyyppi)
  • Rasvamaksa
  • Autoimmuunisairaus (mm. Crohnin tauti, haavainen paksusuolitulehdus, vaskuliitti, nivelreuma)
  • Vaikea munuaissairaus (mm. nefroottinen syndrooma)
  • Äskettäin leikkaus (6 viikon kuluessa), raajamurtuma tai suljettu alaraajakipsi
  • Estrogeenikorvaushoito (suun kautta, ei geeli tai laastari) tai
  • Yhdistelmäehkäisypillerit (mm. Mercilon, Marvelon, Zoely, Daylette, Yasmin, Microgynon, Qlaira, TriRegol jne.), ei koske pelkkää keltarauhashormoniehkäisyä eli minipillereitä (mm. desogestreeli, drospirenoni)
  • Psyykelääkkeenä klotsapiini (Leponex, Froidir, Clozapine Accord)
  • Tupakointi
  • Keskuslaskimokatetri

Mikäli edellä mainitut riskitekijät täyttyvät, tarvitset mahdollisesti hyytymisenestolääkitystä. Ota tällöin yhteyttä puhelimitse seuraavana arkipäivänä omaan terveysasemaan (takaisinsoittojärjestelmä > valitse kiireellinen).

Vaikeaoireinen tauti

Mikäli sairastat koronavirusta ja oireesi ovat vaikeat (et pärjää kotihoito-ohjeiden turvin)

Ota yhteyttä,

  • Virka-aikana > oma terveysasema, takaisinsoittojärjestelmä > valitse kiireellinen
  • Virka-ajan ulkopuolella > 116117, hätätapauksessa 112