Ohjeet koronaa sairastavalle ja altistuneelle


Päivitetty 24.2.2022

Testiaikaa varatessasi, ilmoita koronabottiin puhelinnumerosi oikein ja oireidesi alkamisen ajankohta (päivämäärä). Tartuntatautilain mukaisista eristyspäätöksistä luovuttiin 21.1.2022 alkaen, jatkossa voit kuitenkin saada lääkärintodistuksen Kelaan tartuntatautipäivärahaa varten uuden Hallituksen ohjeen mukaisesti. Katso tarkemmin sivulta: Tietoa koronaan liittyvistä todistuksista.

Eristyspäätös laaditaan vain tilanteissa, joissa epidemian leviämistä ei voida estää ilman pakkotoimia. Muissa tilanteissa koronavirustartunnan saaneita ei enää aseteta tartuntatautilain mukaiseen eristykseen.  

Mikäli kotitesti on positiivinen, pysy kotona ja vältä kodin ulkopuolisia kontakteja vähintään 5 vuorokauden ajan oireidesi alusta alkaen. 

Pääsääntöisesti koronaviruksen oireita voidaan seurata ja oireita lievittää kotikeinoin.

Tutustu THL:n laatimiin kotihoito-ohjeisiin: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/oireet-ja-hoito-koronavirus/koronaviruksen-hoito-ja-ohjeet-sairastuneelle

Eristäydy muista ihmisistä

Kun sairastut koronaan, pysy kotona äläkä kutsu vieraita luoksesi. Älä mene julkisille paikoille tai mihinkään, missä joudut ihmiskontaktiin. Saat olla tekemisissä vain samassa taloudessa asuvien henkilöiden kanssa.

Pyydä, että ruoka- tai apteekkiostokset hoitaa toinen henkilö, joka ei ole sairastunut tai karanteenissa. Voit myös tilata monista kaupoista tai ravintoloista ruokalähetyksen kotiisi verkossa tai puhelimitse.

Kuinka pitkään kotona tulee pysyä?

Pysy kotona kunnes oireidesi alusta on kulunut vähintään 5 vuorokautta. Tämän jälkeen voit palata normaaliin arkeen, jos mahdollinen kuume on pois ja muut oireet ovat selvästi vähenemässä. Mikäli sinulla pitkittyvä vaikeaoireinen tauti, ota yhteyttä terveysasemaan. Mikäli et ole työkykyinen 5 vrk jälkeen ja tarvitset sairaslomaa, ota yhteyttä työterveyshuoltoon tai terveysasemalle. Jälkinuha tai -yskä voi kestää parikin viikkoa eikä estä arkeen palaamista.   

Lievät oireet: nuhaa, kurkkukipua, lievää yskää, mahdollisesti lämpöä, oksentanut/ripuloinut x 1.

Kohtalaiset/voimakkaat oireet: kuumetta, yleistila heikentynyt, kovaa yskää, hengenahdistusta, rinta/vatsakipua, oksentelua/ripulia.

Tarvitaanko toista testiä tai terveydenhuollon varmistettua PCR-testiä?

Tutustu testausohjeisiin täältä: Koronatestaus

Kenelle kerron sairastumisestani?

Ilmoita mahdollisesta altistumisesta henkilöille, joita olet kohdannut ja epäilet altistaneesi oireiden aikana sekä kahden vuorokauden aikana ennen oireiden alkua. Ohjaa heidät tutustumaan oman kotikuntansa kotisivuille saadakseen toimintaohjeet.

Mitä jos koronavilkku vilkuttaa tai saan puhelimeeni altistumisilmoituksen?

Tartunnanjäljitystä ei enää tehdä, mikäli saat yllä mainitut ilmoitukset puhelimeesi sinun on syytä tarkkailla oireita mahdollisen koronatartunnan vuoksi. Tutustu testausohjeisiin.

Saanko eristyspäätöksen sairastumisestani? 

Tartuntatautilain mukaisista eristyspäätöksistä on luovuttu 21.1.2022 alkaen. Eristyspäätös laaditaan vain tilanteissa, joissa epidemian leviämistä ei voida estää ilman pakkotoimia. Muissa tilanteissa koronavirustartunnan saaneita ei enää aseteta tartuntatautilain mukaiseen eristykseen.  

Koronaviruspotilas voi saada tavallista sairauslomaa tai olla työnantajan salliessa pois oman ilmoituksen turvin. Ole tarvittaessa yhteydessä työterveyshuoltoon tai omalle terveysasemallesi.  

Jatkossa voit kuitenkin saada lääkärintodistuksen Kelaan tartuntatautipäivärahaa varten uuden Hallituksen ohjeen mukaisesti. Katso tarkemmin sivulta: Tietoa koronaan liittyvistä todistuksista.

Kuinka altistuneiden tulee toimia?

Koronavirukselle altistuneiden on hyvä välttää tarpeettomia kontakteja 5 vuorokauden ajan koronaan sairastuneen henkilön oireiden alusta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi etätyön tekemistä, mikäli se on mahdollista. Jos olet täysin oireeton, voit mennä töihin maskia käyttäen, jos etätöitä ei voida järjestää.

Miten tulee toimia jos lapsi/nuori on altistunut koronavirukselle?

Karviaisen pandemiatyöryhmän linjauksen mukaisesti koronavirukselle altistunut lapsi tai nuori voi mennä kouluun tai päiväkotiin, jos hän on oireeton. Lapsen tai nuoren ei pidä tulla kouluun/päivähoitoon, jos hänellä on tuoreeseen infektioon viittaavia oireita. Oireita voi seurata kotona mikäli lapsen/nuoren vointi niin sallii. Kun vointi on muutaman päivän kuluttua parempi ja koululainen on virkeä ja jaksaa osallistua, hän voi palata kouluun. Jälkinuha tai -yskä voi kestää parikin viikkoa.

Koronatestin tarpeellisuudesta katso tarkemmat ohjeistukset osoitteesta Koronatestaus

Miten altistuminen ja sairastuminen eroavat?

Koronavirustautiin sairastunut (eli positiivisen laboratorionäytteen antanut henkilö, jolla usein on myös koronavirustautiin sopivia oireita) voi altistaa ja tartuttaa muita. Altistuneita ovat muut henkilöt, joilla on ollut sairastuneen kanssa suojaamaton lähikontakti tämän tartuttavuusaikana.

 

Milloin tulee olla yhteydessä terveydenhuoltoon?

Koronavirustaudin aiheuttama tukosriski – tee oma riskinarvio

Koronavirusinfektioon liittyy kohonnut riski verisuonitukoksille. Seuraavien kysymysten avulla pyritään arviomaan, onko sinulla suurentunut riski saada verisuonitukos. Toisaalta suurentunut verisuonitukosriski voi lisätä vaikean taudin kehittymistä.

1. Jos käytät veren hyytymistä estäviä lääkkeitä (kauppanimet suluissa), sinulla on suojaa koronavirusinfektion tukosriskiltä, etkä tarvitse lisätoimenpiteitä.

  • Ns. verenohennuslääkkeet (Marevan, Eliquis, Xarelto, Lixiana, Pradaxa)
  • Ihon alle pistettävä hepariinihoito (Fragmin, Innohep, Inhixa, Ghemaxan, Enoxaparin Becat)

2. Jos et käytä veren hyytymistä estäviä lääkkeitä, sinulla voi olla koronavirusinfektioon liittyvä tukosriski. Tarkista ensin oirekuvasi ja seuraavaksi riskitekijät.

2.1. Oirekuva ja raskaus/synnytys

Lievissä infektioissa ei ole tarvetta tukoksen estolääkitykselle.

Jos sinulla on alla olevia, siirry kohtaan 2.2.: 

  • oireita (kuumetta >37,5°C tai yskää tai hengenahdistusta) TAI 
  • raskaus TAI 
  • alle 6 viikkoa sitten synnytys tai keisarinleikkaus.

Jos edellä mainitut kriteerit eivät täyty, et tarvitse hyytymisenestolääkitystä.

2.2. Riskitekijät, onko sinulla

Vähintään yksi näistä riskitekijöistä (merkittävä tukosriski):

  •  Aikaisemmin laskimo- tai valtimoveritulppa
  •  Tukosalttiustila (kuten: APC-resistenssi, FV Leiden geenivirhe, protrombiinin geenivirhe G20210A, antitrombiinin, sekä proteiini C:n tai S:n vajaus, essentielli trombosytoosi, polysytemia vera, myelooma, PNH-tauti, fosfolipidivasta-aineoireyhtymä)
  •  Aktiivi syöpä- tai pahanlaatuinen veritauti
  •  Monivamma tai hiljattainen selkäydinvamma
  •  Suuri leikkaus <1 kuukauden kuluessa ja/tai ajankohtainen vuodelepo sen vuoksi
  •  Raskaus, keisarinleikkaus tai lapsivuodeaika (6 viikkoa synnytyksestä)

JA / TAI

Vähintään kolme näistä riskitekijöistä (lääkkeiden kauppanimet suluissa):

  • Ikä vähintään 60 vuotta
  • Painoindeksi (BMI) yli 30  (https://www.laskurini.fi/terveys/painoindeksilaskuri(opens in new window, links to another website))
  • Pyörätuolipotilas tai halvaantunut
  • Sydän- tai verisuonisairaus (verenpainetauti, joka on huonossa hoitotasapainossa)
  • Alaraajan laskimoiden vajaatoiminta
  • Diabetes (mikä tahansa diabetestyyppi)
  • Rasvamaksa
  • Autoimmuunisairaus (mm. Crohnin tauti, haavainen paksusuolitulehdus, vaskuliitti, nivelreuma)
  • Vaikea munuaissairaus (mm. nefroottinen syndrooma)
  • Äskettäin leikkaus (6 viikon kuluessa), raajamurtuma tai suljettu alaraajakipsi
  • Estrogeenikorvaushoito (suun kautta, ei geeli tai laastari) tai
  • Yhdistelmäehkäisypillerit (mm. Mercilon, Marvelon, Zoely, Daylette, Yasmin, Microgynon, Qlaira, TriRegol jne.), ei koske pelkkää keltarauhashormoniehkäisyä eli minipillereitä (mm. desogestreeli, drospirenoni)
  • Psyykelääkkeenä klotsapiini (Leponex, Froidir, Clozapine Accord)
  • Tupakointi
  • Keskuslaskimokatetri

TAI 

Olet ≥ 60-vuotias JA vuodelepo pääosin yli 3 vrk.

Mikäli edellä mainitut riskitekijät täyttyvät, tarvitset mahdollisesti hyytymisenestolääkitystä. Ota tällöin yhteyttä puhelimitse seuraavana arkipäivänä omaan terveysasemaan (takaisinsoittojärjestelmä > valitse kiireellinen).

Vaikeaoireinen tauti

Mikäli sairastat koronavirusta ja oireesi ovat vaikeat (et pärjää kotihoito-ohjeiden turvin)

Ota yhteyttä,

  • Virka-aikana > oma terveysasema, takaisinsoittojärjestelmä > valitse kiireellinen
  • Virka-ajan ulkopuolella > 116117, hätätapauksessa 112